Alkuvuodesta 2025 uuden albumin julkaisevalta Pihlajalta ilmestyi uusi single perjantaina 18. lokakuuta. Encore on kuvaus päättyneen ihmissuhteen kynnykseltä, jossa yksi jalka on astumaisillaan ulos ovesta, mutta kaipuu läheisen ihmisen syliin estää sulkemasta ovea vielä kokonaan.
”Uskon, että itseni lisäksi aika moni on joskus ollut eron jälkeisissä tunnelmissa ja kaivannut edes hetkeksi sen ihmisen turvaa, joka tuntee sut parhaiten”, Pihlaja kertoo tiedotteessa.
Kappaleessa käsitellään lempeydellä ja kunnioituksella suhteen myönteisiä puolia; sitä suojaa ja rauhaa, jota rakas kumppani turvallisimmillaan tarjoaa, ja jota kukaan muu ei korvaa. Biisin haikea ja pehmeä tunnelma korostaa sitä, että päättyneen suhteen voi valita nähdä kiitollisuuden kautta. Kappaleessa ei nimittäin ole näkyvissä riidanhaluista draaman häivääkään.
”Tässä mä oon, jos sä haluat auttaa”, Pihlaja laulaa, pyytäen vielä yhtä yhteistä yötä. Viittauksellaan auttamiseen hän viestii, että mahdollisuus viimeiseen yöhön olisi ennen kaikkea lahja. Sen painoarvo voi olla ratkaisevassa asemassa sen kannalta, millaisiksi tulevat ikävän ja surun tunteet muodostuvat.
Encore tekee tarkkanäköisen rajanvedon siihen kohtaan, jossa eropäätös ja konkreettinen eroaminen jakautuvat kahtia ja aiheuttavat kenties hyvinkin risteäviä tunteita. Yhtäältä päätös erota voi aiheuttaa helpotusta, kun mahdollisesti monimutkainen ja pitkä prosessi saa viimeinkin eteenpäin vievää energiaa tuekseen. Toisaalta eteenpäin meneminen tarkoittaa sitä, että edessä on pelkkää tyhjää siinä kohdassa, jossa aikaisemmin on ollut tuttu ja tärkeä ihminen.
Kuten ihmisen luonnosta tiedämme, meillä on tapana pelätä tuntematonta. Ehkä se onkin yksi suurimmista syistä sille, miksi suhteesta irti repeytyminen on niin kivuliasta. Päättyneet polut vaativat raivaamaan uusia, mikä merkitsee rutiineihin ja tuttuuteen nojaavalle ihmismielelle luonnollisesti haasteita.
Kuva: Antti Henrik
Pihlajan kappaleessa koskettavinta on surumielinen, levottomasti lepattava tunnelma, johon kuka tahansa yhdenkin kipeän eron läpikäynyt voi samastua. ”Tää tuttu huone koht vieraalta tuntuu, mut jos vielä yks yö ennen ku kaikki tää muuttuu”, Pihlaja laulaa, onnistuen yhdellä lauseella tekemään melkein liiankin käsinkosketeltavan konkreettiseksi sen, miten kauheaa on lähteä exänsä luota viimeistä kertaa.
Se on sen kaltainen ainutlaatuinen suremisen kolkka, jota on hankala sanoittaa, mutta joka Encoressa kyllä tuntuu.
Useampia eroja läpikäynyt voi pahimpina hetkinä turvautua muistelemaan sitä, miten aiemmatkin erosurut ovat ajan myötä helpottaneet. Niin käy aina – haavat umpeutuvat kyllä. Mutta kappaleessa ollaan alkulähteillä, vasta astumassa pois päin, ja se sattuu.
Kappaletta ei kuitenkaan voi kuvailla konkreettiseksi tai käsinkosketeltavaksi muuten kuin sanoitusten tarkkuudessa. Kokonaisuutena se on niin viimeistellyn kaunis ja sulavalinjainen, että se enemmänkin etäännyttää kaikesta siitä, mitä erot repivimmillään ovat. Tuskan tunteet eivät ole läsnä muuna kuin aavistuksena, tarunomaisena tietona siitä, mitä tuleman pitää. Siksi kappaletta voi pitää ennen kaikkea taiteellisia kriteerejä palvelevana heijastumana jostakin, joka kyllä pohjaa todelliseen ja inhimilliseen, mutta jonka motiivi on ensisijaisesti aiheuttaa mielihyvää.
Kuva: Antti Henrik
Pihlajalle tyypilliseen tapaan seksuaalisuus on tarinassa läsnä itsestäänselvänä energiana. Se värittää kappaleen aistillista ilmapiiriä, tuo Pihlajan ääneen samettista sävyä ja maalaa hohtavasti väreilevän biitin tummanpunaiseksi. Se myös valuu sanoitusten alaviitteissä merkitsevänä ja vaistonvaraisena kysymyksenä, vihjaten tyylikkäästi siitä, mitä ei ilmeisyydessään tarvitse ääneen edes lausua.
Viimeinen yhteinen yö – mitä se edes olisi ilman kehojen janoista hyvästelyä?
Tästä syystä minulle ilmeisin musiikillinen yhtymäkohta löytyy reilun 25 vuoden takaa, Nylon Beatin Valehtelija-albumin viidennestä biisistä. Patteri on tunnelmaltaan hämyisä ja lumoava ja tarinaltaan niin hunajaisen seksikäs, että ymmärsin jo alle 10 vuoden iässäni biisissä olevan jotain, joka tuntui salaiselta ja kihelmöivältä.
Samalta tuntuu Encorea kuunnellessa. Ikään kuin saisi välähdyksen jostain mystisen intiimistä mutta universaalista energiasta, joka kulminoituu ihmisten keskenään jakamassa hyväksyvässä nautinnossa.
”Olen ollut inspiroitunut 2000-luvun r&b:stä sekä suomipopista jo pidempään, ja se kuuluu Encoressa ja oikeastaan koko tulevalla albumilla”, Pihlaja sanoo. ”Albumi on läpileikkaus modernin naisen elämästä tässä yhteiskunnassa, jossa on välillä vaikea navigoida hitaasti muuttuvien rakenteiden ja nopeasti muuttuvien suhdekuvioiden välissä.”
Pihlaja on tänä vuonna julkaissut singlet Delulu ja Palamaan, ja häntä on myös kuultu Noton Onks se kuollu? -kappaleessa.
Edellisen albuminsa Paha barbi vuonna 2022 julkaissut Pihlaja oli tuohon aikaan Rumban haastattelussa, jossa hän kuvaili kappaleitaan näin: ”Se on vain musiikkia. En tarkoita, että sä voit piiloutua sun musiikkiin, mutta sä voit sanoa asioita joita sä et välttämättä itsenäsi jossain keskustelussa sanoisi. Koska se on taidetta, ja sen on tarkoituskin herättää ajatuksia ja tunteita.”
Kuuntele uusi Encore-single alta.
