Valokuvaaja Jana Blomqvistin vieras muotokuvapalstalla on tällä kertaa kalifornialaisen Rival Sonsin laulaja Jay Buchanan.
Promokuva: Earache
Kuva alla: Jana Blomqvist
1970-luvun rockbändien ilosanomaa nykypäivään tuova Rival Sons on keikkaillut lähivuosina ahkerasti Suomessa. Bändin taannoisen Rock the Beach -keikan yhteydessä solisti Jay Buchanan pääsi piirtämään oman muotokuvansa valokuvaajallemme Jana Blomqvistille, jonka avustaja Joanna Tzortzis kertoo nyt tarkemmin Buchananin piirrossessiosta (kuvat löytyvät jutun lopusta):
”Sen lisäksi, että Rival Sonsin solisti Jay Buchanan on mahdollisesti maailman siistein tyyppi muutenkin, myös hänen piirrustuksensa oli koko tämänastisen sarjamme mahdollisesti kekseliäin. Tällä kertaa emme joutuneet hymähtelemään huvittuneesti sille, että taas yksi muusikko päätti piirtää paperille pippelin, vaan taisimme mennä hetkeksi sanattomaksi tämän nerokkaan luomuksen äärellä.
Palataan hetkeksi alkuun, jolloin ojennamme Buchananille paperin, tussin ja lyijykynän. Hän tarttuu näistä kahdesta vaihtoehdosta paperin lisäksi lyijykynään ja istuutuu pöydän ääreen. Buchanan toteaa, että hänen täytyy miettiä hetki ja sulkee silmänsä rauhallisesti nojaten tuolinsa selkämykseen. Välillä hän avaa silmänsä ja laskee kynän paperille, muttei kuitenkaan piirrä vielä mitään vaan sulkee uudestaan silmänsä ja nojaa taaksepäin. Monta minuuttia kuluu vain näin ja aivan sulassa hiljaisuudessa. Siinä missä me olemme antaneet hänelle tehtäväksi piirtää itsensä siten kuin hän itsensä näkee lavalla, Buchanan toteaa, että kyseessä on enemmänkin tietty tunnetila kuin mitään niin suoranaista, että sen voisi siirtää paperille.
Lopulta hän alkaa piirtää pyöreitä vetoja, graafisia linjoja sekä lyhyitä raapustuksia. Samalla hän kertoo myös suunnitelleensa joitakin bändin graafisia ilmeitä esimerkiksi keirtuepaitoihin. Kyselen hänen taidetaustoistaan sillä muistelen kuulleeni Buchananin joskus työskennelleen taideopettajana. Hän naurahtaa ääneen ja toteaa: ’No tavallaan, mutta päädyin siihen työhön pelkän huijauksen kautta’. Ilmeisesti hänen silloinen vaimonsa oli toiminut taideopettajana ja hänen sairastellesaan Buchanan oli tehnyt koulussa lyhyitä sijaisuuksia esittäen taideopettajaa. ’Leikin vain olevani taideopettaja, ei siinä muuta tarvittu, oikeastaan.’
Lopulta piirrustus on valmis, sen keskellä seisoo silmä, jonka molemmilla puolilla graafisten viivojen saattelemina nähdään sydän – toinen oikeinpäin, toinen väärinpäin. Buchanan kertoo ihmisen silmän toimivan siten, että kun ihminen näkee jotakin, on kuva verkkokalvolla ylösalaisin ja aivot sittemmin kääntävät kuvan oikein päin. ’Mutta lavalla se toimii aivan toisin; ikään kuin kaikki pään sisällä olisi väärinpäin ja sotkussa, mutta kun laulan sen ulos yleisölle, kaikki onkin yhtäkkiä oikeinpäin.'”
Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempana.
