Sympaattinen ruotsalaisduo räpiköi melankolian meressä.
Norjalainen yhden miehen yhtye Magnet on tehtaillut 2000-luvun ajan suurten tunteiden akustis-elektronista indiepoppia, jota voi luonnehtia jopa sentimentaaliseksi. Tänä syksynä Suomessa vierailevan The Deer Tracks -duon musiikki tuo hämmentävässä määrin mieleen Magnetin ilmaisun. Napsuvat elektrorytmit, dramaattiset sanoitukset ja kaavamaisen melankoliset melodiat leimaavat kumpaakin yhtyettä.
David Lehnbergin ja Elin Lindforsin yhteinen debyyttialbumi ei siitä huolimatta ole lainkaan hassumpaa musiikkia. Auroran sovituksissa ja äänimaisemissa on riittävästi tilaa Lindforsin ja Lehnbergin sympaattisella tavalla tavallisen kuuloisille lauluäänille. Makuuhuonestudiossa ei ole tehty suuria oivalluksia, mutta tyylitaju on pysynyt yllä loppuun asti.
Murhemielen ja päänsilittelytunnelman vaivaaman levyn parhaat kappaleet ovat alussa ja lopussa. Yes This Is My Broken Shield ja Cast Away sisältävät mysteeriä sekä uhmaa jatkuvan itkuun puhkeamisen tunteen sijaan. Paketoimisen taiteesta ruotsalaiskaksikolle pitää antaa vielä lisäpisteitä. Kukkaan puhkeava pahvikotelo tuo mieleen koulun pihalla taitellut paperiset ennustusvälineet.