Enemmän samaa elektronisen musiikin taannuttajilta
Shogun Kunitokin esikoisalbumi Tasankokaiku (2006) on paitsi yksi levy-yhtiönsä Fonal Recordsin historian myös suomalaisen elektronisen musiikin historian ihastuttavimpia teoksia. Kaikessa hiljaisuudessa jo 1990-luvun lopulta toimineen instrumentaalikvartetin musiikki ihastutti maisemallisuudellaan ja lämpöisellä inhimillisyydellään.
Levy sai ansaitusti mairittelevia arvioita Wiren, Dustedin ja Pitchforkin kaltaisissa arvostetuissa musiikkimedioissa ja antoi Shogun Kunitokille mahdollisuuden esiintyä samanmielisille leuanraapijoille ympäri Euroopan.
Tasankokaiulla soi yhtye, joka hallitsee oman soundinsa varsin suvereenisti. Ei olekaan suuri yllätys, että Vinonaamakasio tarjoaa lähinnä enemmän samaa. Toki Shogun Kunitokin musiikkiin on tullut ripaus lisää varmuutta ja röyhkeyttä. Olisi kuitenkin nurinkurista, jos albumi olisi kovin selkeä edistysaskel, sillä ainakin osa levyn materiaalista on ilmeisesti äänitetty jo ennen ensimmäisen albumin julkaisua.
Helsinkiläinen Shogun Kunitoki ilmoittaa missiokseen auttaa elektronista musiikkia taantumaan inhimillisempään tilaan, urkujen, modulaattorien ja oskillaattorien aikakaudelle. Vinonaamakasio viittaakin muodollaan Silver Applesin, Wendy Carlosin ja Steve Reichin kaltaisten namikanvääntäjien maailmaan, mutta onnistuu soimaan tuoreena ja raikkaana, kaikista retron kirouksista vapaana.