Nightwishin varjosta ei niin vain päästäkään, huomaa Anette Olzon soololevyllään

Anette Olzon vaihtaa Nightwishin jälkeen indiepopin puolelle vaihtelevin tuloksin.

Teksti: Akseli Hiltunen, kuva: Patric Ullaeus / Revolver

Anette Olzon: Shine
earMUSIC

Vissyn varjossa.

Aloitetaan hyvillä uutisilla: Anette Olzonin soolodebyytti on kiinnostavampi kuin naisen Nightwish-meriitit. Tämä on kova lupaus, sillä Nightwishin tuotanto on aina ollut huippuluokkaa. Mutta siinä, missä entinen emoyhtye ammentaa ilmaisunsa fantasiametallista, on Shine oikeastaan mahtipontista indiepoppia. Ehkä sellainen sopiikin Olzonin äänialaan ja ilmaisuun paremmin.

Sitten itse asiaan eli substanssiin. Kappaleet ovat Olzonin mukaan voimaannuttavia ja positiivisuutta tavoittelevia tarinoita, jotka ”tekevät vahvaksi, eläväksi ja saavat loistamaan”. Itse sävellykset voisikin kuvitella kuulevansa vieläkin köykäisemmässä pop-ilmaisussa tai jonkun hentoäänisen tytön akustisessa kitarapopissa. Siksi Olzonin levylle tehty suuren maailman soundimaailma tuo tavallaan hauskan kohtalokasta kontrastia simppeleille, runotyttömäisille lyriikoille.

Tervetullut lisä Olzonin diskografiaan, mutta tuskin tällä pottia räjäytetään. Niin suuri on vielä Nightwishin varjo.

Arvio on julkaistu Rumbassa 4/14.