”Tuskin yhtye on itsekään tarkoittanut Panosvyötä merkkiteokseksi julkaisulistallaan, mutta levy vaikuttaa aidon vilpittömältä”, Akseli Hiltunen kirjoittaa Viikatteen Motörhead-tribuutista.
Teksti: Akseli Hiltunen, kuva: Spinefarm
Motörheadiä ensimmäisellä kotimaisella.
Kannen sisäteksteissä Kaarle Viikate itsekin myöntää, että ”kitaravetoisen rockmusiikin maailmassa Motörheadin versiointi sijoittuu varmasti Väsynein idea Top 3 -palkintopallille”. Kouvolan vientituote päätti silti julkaista tribuutin, koska idea oli ilmeisesti kytenyt bändin jäsenten mielessä jo toista vuosikymmentä.
Sovituksellisesti biiseihin ei ole tuotu juurikaan mitään uutta satunnaisen rautalankakitaran ja Hammond-urkujen lisäksi, joten ”ensimmäiselle kotimaiselle” käännettyjen versioiden suurin irtiotto on lyyrisellä puolella. Hyvä niin, sillä suomalainen käännösiskelmäkulttuuri tyrehtyi aikoinaan ihan hyvästä syystä. Ja yllättävän hyvin Lemmy Kilmisterin ärjyminen on korvattu Kaarle Viikatteen melko monotonisella fraseerauksella.
Tuskin yhtye on itsekään tarkoittanut Panosvyötä merkkiteokseksi julkaisulistallaan, mutta levy vaikuttaa aidon vilpittömältä. Sitä ei usko rahastuksen vuoksi tehdyksi.
Arvio on julkaistu Rumbassa 5/14.