”Jukka Ässän toista levyä leimaavat vahvat mutta helpot lyriikat, kepeähkö soundi ja tiukka bändisoitto. Ote on selkeästi viihdyttävä ja biisit liikkuvat jossain Arttu Wiskarin ja Samae Koskisen välimaastossa”, Heini Strand kirjoittaa arviossaan.
Teksti: Heini Strand, kuva: Jukka Salminen
Jukka Ässä: Ihmisten jälkeen
GAEA
Viski-iskelmän äärellä.
Jukka Salmisen kokemukset suomalaisen kevyen rockin kentältä ovat kattavat. Miehen ansioluetteloon lukeutuvat muun muassa Samae Koskisen Taikabändi, Tigerbombs ja englanninkielinen sooloprojekti Tapes. Ässäksi ryhdyttyään Salmisen kannukset ovat kantaneet.
Ihmisten jälkeen on Jukka Ässän toinen albumi. Sitä leimaavat vahvat mutta helpot lyriikat, kepeähkö soundi ja tiukka bändisoitto. Ote on selkeästi viihdyttävä ja biisit liikkuvat jossain Arttu Wiskarin ja edellä mainitun Samae Koskisen välimaastossa. Tältä kai kuulostaa rujo viihdemusiikki: viski-iskelmältä.
Sävellykset ovat Salmisen käsialaa, mutta sanoituksiin hän on saanut apua muun muassa Anna Puulta ja Iisa Pykäriltä. Eipä ihme, että riimeistä löytyy oivalluksia: ”Olit joskus kauan sitten lähempänä / Ettei tarvinut aina huutaa” (Kaikkeen tottuu).
Tunnelma on lopullinen. Iloista nostalgiaa edustaa hienoimmin Pojat huutaa. Pysäyttävin tunnelma löytyy Iisa Pykärin sanoittamasta päätöskappaleesta Uima-allas, jonka odottava ote säilyy loppuun asti.
Arvio on julkaistu Rumbassa 2/14.