Liekin ötökältä puuttuvat siivet.
Jos Liekki olisi television fantasiasarja, sarjan tuottajien kannattaisi jo miettiä, pitäisikö seuraava tuotantokausi päättää valtavaan loppuräjähdykseen vai herättää henkiin joku jo kuollut suosikkihahmo. Jotain radikaalia olisi kuitenkin tehtävä.
Selkokielellä: Liekin viides levy Hyönteinen on selkeä pettymys.
Kantabaarin tytöt on ankean kankea levynavaus, jossa kuvastuu koko albumin ongelmat: Hyönteinen ei lähde lentoon missään vaiheessa. Liekistä on sammunut omailmeinen ilmava fiilistely. Hyönteinen on pahimmillaan laimeaa Absoluuttista nollapistettä ilman älykkyyttä tai kehnoa YUP:tä ilman riittävän äkkiväärää kikkailua. Se, että Kuuselan sanoista saa viimein selvää on mahtavaa, mutta se että niissä ei ole mitään järkeä, on alkanut vain vituttamaan.
Jo kesällä julkaistu Kauan, kauan sitten oli iskelmällisessä kaihoisuudessaan lupaava kappale. Levyllä samaa tunnelmaa päästään Seilaan, seilaan -kappaleessa. Nämä kaksi popeinta kappaletta erottuvat levyltä edukseen. Plussaa myös Kaks vanhaa varista -kappaleen puheosuudesta, josta Gösta Sundqvist -vainaa olisi ollut ylpeä. Ja siitä, että on tämä sentään Kalliot leikkaa -levyä lyhyempi pötkäle.